Helppoa lainaa tyrkytetään meille kadunvarsimainoksissa, netissä ja lehti-ilmoituksissa. Pikavippibisneksessä liikkuvat isot rahat. Suomen suurimmat vippifirmat myöntävät satoja lainoja päivässä ja pyörittävät miljoonien eurojen liikevaihtoa vuosittain. Myös niiden voitot kirjataan miljoonissa. Viime vuonna suomalaiset ottivat pikavippejä 244 miljoonan euron arvosta, ja rahan kysyntä vain kasvaa. – Tänä vuonna koko lana myynti eli antolainaus noussee yli 300 miljoonaan euroon, arvioi luotonantajia edustavan Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto.  

Pikavippi on ilman vakuuksia heltiävä, lyhytaikainen kulutusluotto. Kun suomalaiselle tulee äkillinen rahantarve, kyse on yleensä parista sadasta eurosta, jota tarvitaan noin kuukaudeksi. Tuoreet tilastot kertovat, että vippiä nostetaan keskimäärin 223 euroa ja laina-aika on 34 päivää. Kuluja lainasta maksetaan keskimäärin 25 prosenttia, jolloin kuluttajansuojalain mukaiseksi todelliseksi vuosikoroksi tulee 1030 prosenttia.

Vuoden 2010 alussa kasvukäyrissä nähtiin hetkellinen notkahdus, kun lainsäädäntöä kiristettiin. Pikavippiä ei enää saa yhtä kevyesti kuin takavuosina, jolloin käteistä saattoi tilata tekstarilla tilille aamuyöllä kapakasta. Kuluttajaviraston lakimies Gunveig Planting kertoo, että aiemmin vippejä oli esimerkiksi otettu toisen henkilön puhelimella hänen tietämättään. Nykyään asiakkaan henkilöllisyys on varmistettava ennen luoton myöntämistä. Se tehdään netissä pankkitunnuksilla. Rahoja ei liioin makseta asiaakkaan tilille yöllä kello 23-7. Luotonantajien on myös ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko luottoa markkinoitaessa. Tekstiviestilainojen osuus oli ennen lainmuutosta noin kolmasosa, nyt se on pudonnut 10-15 prosenttiin. Toisaalta tekstarit ovat käyneet turhiksi, sillä yhä useammalla meistä on käytössä erilaisia mobiililaitteita ja kännyköissä on nettiyhteys. Kun henkilöllisyyden varmennus on kerran hoidettu, lainaa voi jatkossa nostaa tekstiviestillä.

Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto myöntää, että pikavippifirmoja koskeva lainsäädäntö on liian lepsua. Rekisteriin pääsee napeilla pelaavia yrityksiä, joilla ei ole todellisia toimintaedellytyksiä. – Yhtiön perustaminen voi näyttää halvalta, mutta ei toimintaa pyöritetä kännykällä, kynällä ja muistilehtiöllä. Alkupääomaa pitäisi olla noin 1,5 miljoonaa euroa. Isot toimijat käsittelevät pari tuhatta lainahakemusta päivässä. Jotta toiminta olisi kannattavaa, se edellyttää vähintään sadan lainan myöntämistä päivittäin. Kuusiston mielestä esimerkiksi Finanssivalvonta olisi voinut tarkistaa rekisteriin hakeutuneiden yhtiöiden vakavaraisuuden. Ennen rekisteröintiä olisi myös hyvä katsoa, ettei firma ole jo valmiiksi kuluttajaviraston mustalla listalla. Kuusisto epäilee, että osa miinuksella olevista firmoista roikkuu mukana siksi, että niillä on asiakkailtaan edelleen saatavia. Jos ne lopettavat toimintansa, ne eivät ehkä saisi rahojaan takaisin.

Yleensä pikavipin ottamista ei kuitenkaan pitkään mietitä. Minilainaa haetaan avuksi akuuttiin ahdinkoon. Rahoilla täytetään jääkaappia ja maksetaan laskuja. Tavallinen tarina on, että rahapulassa ryhdytään hoitamaan muita lainoja pikavipeillä. Velkakierre on valmis. – Suomalainen maksaa velkaa mieluummin vaikka uudella velalla kuin jättää maksamatta. Avunhakemiskynnys on korkea, on kunnia-asia pärjätä omillaan, toteaa viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuu-Säätiöstä. Säätiö auttaa talousahdinkoon joutuneita ihmisiä velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa. Heidän asiakkaistaan alle kymmenen prosenttia on pikavippikierteessä. Asiakkaan luottotiedot tarkistetaan myös ennen pikavipin myöntämistä. Maksuhäiriömerkintä estää lainan saamisen, mutta sitä ennen ehtii haalia monta vippiä. Vippeihin turvautuvat myös monet vähillä rahoilla kituuttavat eläkeläiset. – Jos ihmisellä on hyvin pienet tulot, hän ei välttämättä edes saa muuta velkaa. Osalla on mielenterveysongelmia, jolloin kynnys lähteä asioimaan on korkea, miettii Mattila. Takuu-Säätiö korostaa järkevää talouden suunnittelua. Jokaisen kannattaa laittaa tulot ja menot paperille ja miettiä, mihin rahat oikeasti riittävät. Velan maksaminen velalla ei ole ratkaisu. – Suosittelemme hakemaan apua maksuttomasta kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta. Jos olet pienituloinen, sinulla voi olla oikeus myös toimeentulotukeen, Mattila muistuttaa.